Vieraat 2016

mchammerKaisa Maria Krisangi Leka (s. 1978) on porvoolainen sarjakuvapiirtäjä, jonka omaelämäkerrallisten sarjakuvien keskeisiä teemoja ovat vammaisuus, politiikka ja henkinen etsiminen. Hänen sarjakuvahahmonsa ovat naivistisen yksinkertaisia eläimiä, joista tärkein on Kaisa Lekaa itseään edustava hiiri. Omien kirjojensa lisäksi Leka on tehnyt sarjakuvia useisiin eri lehtiin ja sarjakuva-antologioihin. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 2003 julkaistu, amputaatiota käsittelevä I am not these feet, jonka Leka teki kun hänen omat jalkansa amputoitiin. Vuonna 2012 Leka sai Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon.

Leka on vuoden 2016 festivaalitaiteilija. Festivaalin musiikkiteema on hip hop, joten tunnollinen festivaalitaiteilija on istunut koko talven katselemassa ahkerasti Nicki Minajin ja Paperi T:n videoita. Hip hopin legendat ja tähdenlennot ovat muuntautuneet Lekan käsissä hiiriksi ja kuvittaja Helena Koskinen on puurtanut hahmojen värityksen parissa löytääkseen juuri oikean sävyn Flavor Flavin kaulakellolle.

Ed Piskor (s. 1982) on pittsburghilainen vaihtoehtosarjakuvan tekijä, joka tunnetaan parhaiten yhteistyöstään underground-sarjakuvapioneeri Harvey Pekarin kanssa. Piskorin ensimmäinen merkittävä tehtävä oli kuvittaa Pekarin teos American Splendor, joka täsmentää samannimisen elokuvan julkaisemisen jälkeisiä kokemuksia. Piskorin luetuimmat sarjakuvat Deviant Funnies ja omaelämäkerrallinen Isolation Chamber tulvivat mustaa huumoria. The Kubert Schoolissa opiskelleen taiteilijan piirrostyyli on saanut vaikutteita Robert Crumbin kynänjäljestä ja 1960- ja 1970-lukujen underground-sarjakuvasta. Viime aikoina Piskor on tullut tunnetuksi Hip Hop Family Tree sarjastaan, jota on käännetty laajasti.

Simon Hanselmann (s. 1981) on kotoisin Australiasta ja käsittelee mustan huumorin kautta vakavia aiheita teoksessaan Megg, Mogg ja Pöllö. Huumeriippuvainen noita Megg, hänen kissansa Mogg ja heidän kämppiksensä Pöllö yrittävät selviytyä maailmassa, joka vilisee huumeita, rikollisuutta, ahdistuneisuutta ja seksuaalista häiriintyneisyyttä. Hanselmannin piirrostyyli on varsin naivistinen, mutta taitavuus näkyy mm. yökohtauksen tunnelmallisuudessa. Hän tekee myös tyylikokeiluita, kuten luonnosmaisempia sivuja, ääriviivapiirroksia tai sivun kokoista kuvataidetta sarjakuvan teemoista.

lilkimAnouk Ricard (s. 1970) on tuottelias ranskalainen sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja, jota pidetään yhtenä sukupolvensa rakastetuimpana ja innovatiivisimpana taiteilijana. Hän on julkaissut vuodesta 2007 sarjaa nimeltä Anna & Froga, joka kertoo tehokkaasti ja ihastuttavasti pienen tytön seikkailuista eläinystäviensä kanssa. Yksinkertaiset juonikuviot ja nopean dialogin tekijä kuvittaa värikkään mielikuvituksellisesti. Ensimmäinen Ricardin Suomessa julkaistu teos Nuppuset on hänen tyyliinsä täynnä herttaisia hahmoja ja vastustamatonta huumoria. Nuppuset-sarja koostuu taiteilijoiden laatimista lasten katselukirjoista, joista on iloa myös aikuisille.

Gabriella Giandelli (s.1963) on italialainen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija, joka on yksi Italian tärkeimmistä sarjakuvataiteilijoista. Gabriella Giandelli luo tarinoita, jotka tuntuvat tutulta, mutta joihin samalla naamioituu piilotettua surrealismia. Giandelli käyttää lumoavaa visuaalista kieltä luoden unenomaisia skenaarioita, joissa tarina houkuttelee lukijan yliluonnolliseen pyörteeseen arjen pinnalla, jonka alta paljastuu odottamattomia asioita. Lukija on pakotettu pohtimaan ja kyseenalaistamaan missä kulkee todellisuuden ja mielikuvituksen raja.

Anke Feuchtenberger (s.1963) on Saksan tunnetuimpia sarjakuvantekijöitä. Hänen sarjakuvissa yhdistyy hurjuus ja herkkyys omaperäisellä tavalla. Anke Feuchtenbergerin ja Katrin De Vriesin käännetty sarjakuva-albumi Huora H kulkee omaa rataansa ilmestyi suomeksi vuonna 2006. Feuchtenberger piirtää tarinat sarjakuviksi ja luo kuvillaan tarinaan uusia ulottuvuuksia piirtäen visuaalisia vaikutelmia kokemusmaailmastaan. Hän käyttää myös sanojen kaksoismerkityksiä kuviensa lähtökohtina. Lukija saa nähdäkseen kokonaisuuden, joka muodostuu löyhästi, mutta merkityksellisesti toisiinsa liittyvistä kuvista ja sanoista.

Jochen Gerner (s. 1970) on ranskalainen taiteilija, sarjakuvantekijä ja kuvittaja, joka tutkii kieltä ja kuvaa, viivaa ja typografiaa ja nyrjäyttää teoksissaan visuaalista koodistoa riemastuttavalla tavalla. Teoksessaan TNT en Amérique hän vääristelee Hergén kuuluisaa albumia Tintti Amerikassa ja tuo esille oman näkemyksensä amerikkalaisesta yhteiskunnasta. Gerner on julkaissut useita kirjoja ja hänen taidettaan on ollut esillä näyttelyissä eri puolilla maailmaa.

afrikabambaataaFlorent Ruppert (s. 1979) on ranskalainen sarjakuvataiteilija, joka on erityisesti tunnettu yhdessä Jérôme Mulot’n kanssa tehdyistä sarjakuvista. Työparin tapa työskennellä on poikkeuksellinen, sillä molemmat ottavat osaa niin käsikirjoittamiseen kuin piirrostyöhön. Ruppert’n ja Mulot’n sarjakuvat ovat kahdenkeskisiä keskusteluja, jotka luovat surrealistisia tilannekuvia ainutlaatuisella tavalla. Suomessa Ruppert’n ja Mulot’n teoksia on julkaissut Huuda Huuda -kustantamo. Ranskassa työparin teoksia julkaisee L'Association. Ruppert’n ja Mulot’n teos Panier de singe (suom. Apinatarha) palkittiin vuonna 2007 parhaana uutena löytönä Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla.

Marguerite Abouet (s. 1971) on ranskalainen, Norsunluurannikolla syntynyt kirjoittaja, joka tekee sarjakuvia yhdessä aviomiehensä kuvittaja Clément Oubrerien kanssa. Abouet’n tunnetuimpia teoksia ovat Aya ja Akissi, joissa Abouet’n omat kasvukokemukset 1970-luvun Norsunluurannikolla kuvaavat maan lähihistoriaa teeskentelemättömällä ja humoristiselle tavalla. Aya, Abouet’n ensiteos, voitti Angoulêmen sarjakuvafestivaalien parhaan sarjakuva-albumin palkinnon vuonna 2006. Tarinoissaan Abouet haluaa mennä valtamedian antamaa, nälänhädän ja sodan koetteleman Afrikan mielikuvaa vastaan ja esitellä sen sijaan toiveikkaan ja valoisan Norsunluurannikon.

Adverse on uusi ranskalainen kustantamo, joka on kiinnostunut edistämään sarjakuvan eri taidemuotojen hyväksyntää julkaisujensa kautta. Adverse tarjoaa lukijoille uutta nykysarjakuvaa erilaisissa julkaisuformaateissa, sekoittaen utuista tarinankerrontaa sekä runoutta sivuavia lähestymistapoja perinteisempään sarjakuvakerrontaan.

The Hoochie Coochie sai alkunsa vuonna 2002 Turkey Comix -fanzinesta, josta kehittyi pian vuosittain ilmestyvä kansainvälisiä nykytekijöitä esittelevä sarjakuvalehti. Vuonna 2008 Turkey Comix voitti parhaan vaihtoehtojulkaisun palkinnon Angoulêmen kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla. Samalla The Hoochie Coochie alkoi julkaista uusien ranskalaisten tekijöiden kuten Christoper Hittingerin ja Gérald Auclinin teoksia. Pian kustantaja keskittyi myös poikkitaiteellisten, mm. runoutta ja filosofiaa yhdistävien sarjakuvantekijöiden julkaisemiseen. Nuorien tekijöiden lisäksi tämä julkaisulinja nosti esiin underground-sarjakuvan mestaritekijöitä kuten Baladia, Martes Bathoria, Matti Hagelbergia ja Nicolas Presliä. Perustamisestaan lähtien The Hoochie Coochie on pitänyt kiinni tavaramerkistään toteuttaa julkaisuja käsityöläispainotekniikoita hyödyntäen, mm. puupiirroksina ja silkkipainotöinä.

miaAlan Davis (s. 1956) on brittiläinen sarjakuvantekijä, joka on parhaiten tunnettu työstään DC:n ja Marvelin sarjojen parissa. Fanzineista uransa aloittanut Davis on sittemmin piirtänyt ja käsikirjoittanut useita sarjakuvia Warrior- ja 2000 AD-lehtiin. Davis on myös piirtänyt Alan Mooren käsikirjoittamia tarinoita Captain Britain- ja Marvelman-sarjoihin. Davisin DC:lle ja Marvelille tekemissä sarjoissa tapahtumat sijoittuvat usein Isoon-Britanniaan. Suomeksi Davisin toitä on nähty Ryhmä-X –lehdessä sekä teoksissa Kapteeni Britannia (Egmont, 2009) ja Ihmeellinen Miracleman (Like, 2016).

Lena Furberg (s. 1957) on ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä ja on tullut tunnetuksi etenkin hevossarjakuvistaan, joiden parissa hän on työskennellyt 15-vuotiaasta lähtien. Hevoshullu-lehdessä ilmestyneen, koomisen Polle-sarjan lisäksi Furberg on piirtänyt paljon myös vakavia nuorten hevossarjakuvia, muun muassa kuuluisien hevosten elämäntarinoita. Yksittäisten tarinoiden ja lyhyiden jatkokertomusten lisäksi hän on piirtänyt 1996 käynnistyneen jatkosarjan Tuuvan talli, joka kertoo tosipohjaisesti ruotsalaisen yksityistallin ihmisistä ja hevosista. Sarja on 2000-luvulla julkaistu myös omina albumeinaan ruotsiksi ja suomeksi.

Sean Phillips (s. 1965) on Eisner-palkittu brittiläinen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Lähes 30 vuotisen uransa aikana Phillips on työskennellyt suurimmille amerikkalaisille ja brittiläisille kustantamoille, mm. DC:lle ja Marvelille sekä elokuva- ja levy-yhtiöille. 2000-luvulla alkoi menestyksekäs yhteistyö kovaksikeitettyjen rikossarjakuvien parissa Ed Brubakerin, joka on tuottanut Phillipsille ja Brubakerille yhden Eisner-palkinnon ja useita ehdokkuuksia. Kaksikon töihin lukeutuvat mm. Criminal, Sleeper, Incognito, Fatale ja The Fade Out. Walking Deadista tunnetuksi tulleen Robert Kirkmanin kanssa Phillips teki Marvel zombies -sarjassa sankareista käveleviä kuolleita.

notoriousbigLiv Strömquist (s. 1978) on ruotsalainen sarjakuvantekijä ja radiojuontaja, jonka albumit ovat Ruotsissa olleet myynti- ja arvostelumenestyksiä. Tänä vuonna suomeksi ilmestyneessä kirjassa Kielletty hedelmä (Sammakko 2016) Strömquist rakentaa muinaiskreikkalaisista myyteistä, Pioneer-sukkulasta, Prinsessa Ruususesta, hindujumalattarista, Sigmund Freudista, biologian oppikirjoista ja aamiaismuroyrittäjistä värikkään mosaiikin, joka tempaa lukijan mukaan tarkastelemaan naisen sukupuolielimen kulttuurihistoriaa, jota taidemaalari Gustave Coubert nimitti vuonna 1866 Maailman alkuperäksi. Strömquistia on julkaistu suomeksi myös Suffragettien city -antologiassa (2011).

Paula Bulling (s. 1986) on saksalainen sarjakuvantekijä, jonka esikoisalbumi Aamuvirkkujen maassa (suom. 2015, Suomen sarjakuvaseura) herätti ilmestyessään vuonna 2012 suurta keskustelua hänen  kotimaassaan. Teos kertoo itäisen Saksan turvapaikanhakijoista, heidän elämästään vastaanottokeskuksessa ja päivittäisistä kohtaamisista rasismin ja väkivallan kanssa. Bulling ystävystyy teoksessa afrikkalaisten turvapaikanhakijoiden kanssa. Hän pohtii albumissaan myös sitä, miten nuori valkoinen länsimaalainen nainen voi kertoa näistä aiheista ja onko oikein kertoa toisten tarinaa näiden puolesta.

Oliver East (s. 1978) on brittiläinen kuvittaja ja sarjakuvantekijä ja yksi maisemasarjakuvan tienraivaajista. Teoksessaan Trains Are...Mint hän nostaa esiin jokapäiväisestä elämästä ja ympäröivästä maailmasta elementtejä, jotka jäävät arjen tohinassa helposti huomaamatta. Teosta varten East käveli päivittäin kotikaupunkinsa Manchesterin ja Blackpoolin junaratareittiä ja tallensi kokemuksensa piirroksilla. East ammentaa työskentelyssään vahvasti havainnosta – sekä ympäristön että omien ajatustensa – tekemisestä tarkan ennalta suunnittelun sijaan. Taiteilija on elokuussa lyhytresidenssissä Suomessa ja toteuttaa uuden maisemasarjakuvaprojektin kävelemällä päivittäin Helsingin ja Tampereen väliä.

coolioJonathan Edwards on walesilainen kuvittaja, joka muodostaa kumppaninsa muotisuunnittelija Louise Evansin kanssa työryhmän nimeltä Felt Mistress. Evans ompelee huovasta hahmoja Edwardsin kuvitusten pohjalta. Edwardsin ja Evansin yhteistyö on poikinut useita näyttelyitä ja installaatioita, ja vuonna 2010 työpari toteutti kuuluisan Selfridges-tavaratalon jouluikkunan. Vuonna 2011 Edwards ja Evans viettivät Japanissa kuuden viikon residenssijakson, jonka tuloksena oli Headspace-taidefestivaalin kunniavierasnäyttely Osakassa. Feltmistress-projekteista on julkaistu useita taidekirjoja. Lisäksi Edwardsin kuvituksia ja sarjakuvia on julkaistu lukuisissa lehdissä, mm. Deadline, Tank Girl ja Old Misanthropes Almanac. 

Ilan Manouach (s. 1980) on kreikkalainen poikkitieteellinen taiteilija. Manouach on erityisen kiinnostunut käsitteellisestä sarjakuvasta ja työskentelee aktiivisesti myös kustantajana ja ammattimuusikkona. Manouachin tunnetuimpia luomuksia on Shapereader, muotojen ja kuvioiden repertuaari, joka pyrkii kääntämään kuvia ja merkityksiä taktiilisiksi, tunnusteltaviksi muodostelmiksi. Se on kokeellinen lähestymistapa sarjakuvakerrontaan, jonka tarkoituksena on ”kääntää” sarjakuvia näkövammaisille lukijoille. Manouach on julkaissut Koneen säätiön tuella sarjakuvakirjan näkövammaisille vuonna 2014. Hän on pitänyt työpajoja useassa maassa, julkaissut toistakymmentä teosta ja kuratoinut neljää antologiaa.

Mikkel Sommer (s. 1987) on tanskalaissyntyinen, Berliinissä asuva sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja animaattori. Hän on työskennellyt mm. Le Monde Diplomatiquelle ja Cartoon Networkille sekä kuvittanut Astrid Lindgrenin teoksen Mio, poikani Mio. Pääosin itseoppineen Sommerin kuvat ovat vahvasti väritettyjä, toisinaan abstrakteja. Tarinan vaatimusten mukaisesti kuvantekotyyli vaihtelee pelkistetystä yksityiskohtaiseen. Sommer sanoo pyrkivänsä mahdollisimman nopeaan ja dynaamiseen jälkeen: “Kärsivällisyyteni ei riitä pitkään”. Hän sanoo luottavansa enemmän tietokoneella piirtämiseen, koska hyvälaatuinen piirrospaperi hermostuttaa Sommeria jo olemassaolollaan. Kuvat ja sarjakuvat hän luonnostelee suttupaperille ja viimeistelee työn koneella.  

lupefiascoAlexandra Klobouk (s. 1983) on saksalainen sarjakuvantekijä ja kuvittaja. Kloboukilta on ilmestynyt viisi omaa teosta kustantajilta Onkel&Onkel, C.H. Beck ja Antje Kunstmann, ja hän tekee säännöllisesti kuvituksia Das Magazin of Zurich Tagesanzeiger- ja Effilee-lehdille sekä ZEITMagazinille. Klobouk on käynnistänyt kansainvälisesti positiivista huomiota saaneen Bildkorrektur-projektin, jossa saksalaispiirtäjät purkavat pakolaisiin kohdistuvia pelkoja kuvitusten ja tilastotietojen kautta.

Kasper Strömman (s. 1974) on suomalainen graafinen suunnittelija, kuvittaja ja sarjakuvantekijä. Erityisesti hänet tunnetaan humoristisista blogiteksteistään, joita lainataan sosiaalisessa mediassa ahkerasti. Hänen töitään on ollut esillä muun muassa Osakassa, Milanossa ja Lissabonissa. Grafia ry valitsi Strömmanin vuoden 2013 graafikoksi. Palkintoperusteissa häntä kuvattiin ideanikkariksi, katalysaattoriksi, kyseenalaistajaksi, graafisen suunnittelun stand-up-koomikoksi ja ammattilaiseksi, ”jolla on kyky avata kollegojen silmät uudelle”. Keväällä 2016 julkaistu Tallipiällikkö-albumi sisältää kepeästi käsiteltyjä mutta sisällöltään vankkoja, teräviä huomioita nykyelämästä.

Kati Kovács (s.1963) on Helsingissä syntynyt, mutta vuodesta 1986 asti Roomassa asunut on Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatulla palkittu sarjakuvantekijä, jonka teokset henkivät elämää ja erotiikkaa. Kovács on tullut tunnetuksi omaperäisestä, graafisesta piirrosjäljestään ja asenteeltaan rehellisen roiseista naishahmoistaan, jotka ovat seikkailleet läpi hänen tähän mennessä mm. kaksitoista sarjakuva-albumia kattavan tuotantonsa. Tänä syksynä ilmestyy hänen 14. albuminsa Kamileen labyrintti (WSOY).

Tommi Musturi (s. 1975) on työteliäs ja tuottelias sarjakuva-alan ammattilainen. Juupajoelta kotoisin oleva Musturi (s. 1975) on Kutikuti-kollektiivin jäsen ja myös kansainvälisesti palkitun Glömp-antologian luoja. Musturin töitä on julkaistu laajalti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Musturi käsittelee eri tekniikoilla toteuttamissaan sarjakuvissa usein yksilöitä, yksinäisyyttä, luontoa ja vapautta. Tunnetuimpiin teoksiin lukeutuva sanaton sarjakuva Samuelin matkassa saa tänä syksynä jatkoa Suurin piirtein Samuel-albumin ilmestyessä Helsingin sarjakuvafestivaaleille.

krsoneAino Sutinen (s. 1983) on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hänen sarjakuviaan on julkaistu muun muassa Mitä sä täällä teet? – Tarinoita maahantulosta (Into kustannus 2016), Sadankomitean Rauhan tiellä – antimilitaristista sarjakuvaa (2015), Niskatuki (Lempo Kustannus, 2014) sekä Kuš! #8 – Midnight Sun -antologioissa (Kuš! Komikss, 2011). Hän on myös julkaissut kaksi matkasarjakuva-albumia: esikoisalbumi Taksi Kurdistaniin (Asema Kustannus, 2009) kertoo Sutisen matkoista muun muassa Syyriassa ja Iranissa ja vuonna 2015 julkaistu Vaimoksi vuorille (Neon Tunisia) kuvaa reppumatkaa Etelä-Kaukasiassa. Lisäksi Sutinen on Sarjainfo-lehden päätoimittaja.

Eeva Meltio (s. 1977) on helsinkiläinen sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja ja graafikko. Hänen töissään keskiössä ovat pienet, arkiset kohtaamiset. Meltion esikoisalbumi Pedot (Asema, 2015) kuvaa ihmisen ja eläimen vuorovaikutusta, jotka paljastavat saaliin ja pedon suhteen syvien vesien synkemmät virtaukset. Lisäksi Meltio on julkaissut pienlehtiä kuten Saari/Island (Dead Genesis, 2015) ja osallistunut mm. Kutikutin Tempora Mutantur -kymmenenvuotisjuhlakirjaan (2015) sarjakuvalla ”Garden”.