Amerikkalaisen sarjakuvan kultakaudeksi kutsutaan usein 1930–1950-lukuja, jolloin taidemuodon suosio kasvoi harppauksin. Ikisuosittujen supersankari- ja huumorisarjakuvien muodostaman valtavirran alla soljuivat kuitenkin synkemmät vedet, jotka ohjasivat sarjakuvahistorian uusille uomille.
Verta ja väristyksiä -luennossa sarjakuvakriitikko Onni Mustonen kertoo, miten kauhusarjakuva vakiintui lajityypiksi 1940–1950-lukujen taitteessa ja miksi genrestä tuli niin suosittu. Samalla kuulemme, miten kauhusarjakuvien saama vastaanotto perinpohjaisesti muutti yhdysvaltalaista sarjakuvateollisuutta useiksi vuosikymmeniksi.