Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestettiin 18.–20.9.2025 Kulttuurikeskus Stoassa
Teema: Yhdessä
Festivaalitaiteilija: Emilia Laatikainen
Kävijöitä: 7 000
Helsingin sarjakuvafestivaalien kutsuvieraat: Emilia Laatikainen, CBK (SE), Kaisa & Christoffer Leka, MAL Magasin (SE), Stripburger (SI), Vydavnytstvo (UA), Julie Doucet (CA), Posy Simmonds (GB), Plenty-kollektiivi, Pokuto – Pohjoinen Kustannustoiminta ry, Iriini Kalliomäki & Kiira Mukka, Pure Fruit (DE), KUTIKUTI, kuš! (LT), Katja Tukiainen & Matti Hagelberg, Keski-Suomen Sarjakuvaseura KESS
Lasten sarjisfestareiden kutsuvieraat: Aino Havukainen & Sami Toivonen, Sara Valta, Leo & Tuuli Humina, Susi Nousiainen, Sabine Lemire & Rasmus Bregnhøi (DK)
Zine Festin kutsuvieraat: Erittäin salainen tissimerenneitoseura
Näyttelyitä: 12
Näytteilleasettajia: 36
Zine Festin myyjiä: 53
Helsingin sarjakuvafestivaalit järjestettiin kulttuurikeskus Stoassa 19.–20.9.2026. Tämä on 41. kerta, kun festivaalit on järjestetty, ja vuoden teemana oli ”Yhdessä”. Kävijöitä oli yhteensä noin 7 000. Emilia Laatikainen oli vuoden festivaalitaiteilija, joka on festivaalien visuaalisen ulkoasun taustalla. Laatikainen on julkaissut muun muassa menestyneen sarjakuvakirjan En olis susta uskonut. Hänen jälkensä näkyi festivaaleilla, verkkosivuilla sekä somessa esillä olleissa lintupiirustuksissa.
Perjantai 18.9. / Lasten sarjisfestarit
Perjantaina 18.9. pidettiin Lasten sarjisfestarit. Paikalle saapui runsaasti nuoria sarjakuvafaneja, ja tunnelma oli energinen. Festareilla päästiin kuulemaan monen tunnetun sarjakuvantekijän mielipiteitä ja asiantuntijakokemuksia. Kalle Hakkola puhui kirjoittamastaan Sanni ja Joonas -sarjakuvasarjasta, joka pyrkii kuvaamaan lasten todellista elämää. Utelias Varvas -sarjakuvien takana oleva poika–äitipari Leo ja Tuuli Humina käsitteli sitä, miten he luovat sarjakuvia yhdessä. Sarjakuvapiirtäjä Harri ”Wallu” Vaalio ja Johanna Jokela kertoivat Vaalion toimittamasta Hirnu – Elämä on ihahaa! -sarjakuvakokoelmasta, joka sisältää Eläinmaailma-lehden sarjakuvastrippejä 1980-luvulta. Petteri Tikkanen kertoi Kanerva ja Eero -sarjakuvistaan ja ylipäätään sarjakuvien kautta käsittelemistään teemoista. Sarjakuvat ovat loistava alusta vapaalle itseilmaisulle ja leikkimielisyydelle, mikä oli ilmeistä myös päivän muussa ohjelmassa.
Festareilla esiintyivät tunnettujen Tatu ja Patu- sekä Veera-sarjakuvien tekijät Aino Havukainen ja Sami Toivonen, Aku Ankka -lehdestä tunnettu sarjakuvantekijä Kari Korhonen, sarjakuvalehtien päätoimittajana kauan työskennellyt Jukka Heiskanen sekä kuvittaja ja graafinen suunnittelija Johanna Witick. Lapset pääsivät esittelemään yleisölle lempisarjakuviaan ja mielipiteitään sarjakuvista. Puhujina toimivat Klió, Essi, Hertta ja Seela. Haastattelun antoivat myös kuvittaja Rasmus Bregnhøi sekä kirjailija Sabine Lemire, jotka kumpikin tunnetaan hyvin monista tanskalaisista lastenkirjoista. TikTokista ja YouTubesta tuttu artisti ja tarinankertoja Lavliqe piti haastattelun lisäksi myös satutuokion ja meet & greetin fanien kanssa. Lisäksi kuvittaja ja kirjailija Kai Vaalio käsitteli lastensarjakuvaansa Lokkimies ja Wonderpöllö ja Susi Nousiainen sekä Sara Valta esittelivät nuorille suunnattua Se on amisjuttu! -sarjakuvaansa.
Sarjakuvataiteilija Jukka Tilsan ja lastenrunoilija Teemu Palosaaren teoksiin perustuvaa lastenmusiikkia kuultiin Äxyt Zeeprat -konsertissa. Festareilla järjestettiin myös lapsille suunnattu Oravalaakso-piirustuspaja, Lokkimies & Wonderpöllö -piirustuskilpailu, Utelias Varvas -aarrejahti, sekä Keravan kuvataidekoulun sarjispaja. Roope Eronen ohjasi hahmonsuunnittelutyöpajaa ja myöhemmin piti Kalmakulmu 3 -sarjakuvakirjansa julkkarit. Hieno Hilma järjesti Vanhojen kirjojen uusi elämä -pajan, jossa esiteltiin, miten vanhoja kirjoja voi uudelleenkäyttää askartelussa. Lisäksi paikalla oli mangateemaista ohjelmaa, kuten Kahoot-kisat ja pinssipaja.
Lauantai 19.9. / Helsingin sarjakuvafestivaalit
Lauantaina 19.9. tunnelma oli eloisa ja vierailijoita oli todella paljon. Haastatteluissa kuultiin monia asiantuntijoita, kuten festivaalitaiteilija Emilia Laatikaista. Sami Nyyssölä puhui uusimmasta teoksestaan Olet mitä luet, joka käsittelee itse lukemisen prosessia metafiktiivisesti. Supergirl: Maailma on kokoelma eri maiden sarjakuvia, joiden teemoina käytetään tunnettuja sarjakuvahahmoja kuten Batman ja Supergirl. Tuoreessa antologian osassa Suomen osuutta kehittänyt kirjailija Johanna Sinisalo puhui aiheesta Vesa Vitikaisen ja Jouko Ruokosenmäen kanssa.
Sodanaikaisesta ukrainalaisesta sarjakuvasta puhuivat Vydavnytstvo-kustantamon perustajat ja sarjakuvataiteilijat, mukaan lukien menestyneen Pitkän sodan lyhyt historia -sarjakuvan kuvittaneet Ivan Kypibida ja Julija Vus. Työskentelystään kertoi Plenty-kollektiivi, joka koostuu monesta BIPoC-taiteilijasta, jotka tekevät yhdessä sarjakuvia, sekä 10. vuottaan juhliva taiteilijaryhmä Erittäin salainen tissimerenneitoseura, joka julkaisee feminismiaiheisia sarjakuvia. Festivaalien teema oli selvästi esillä juuri näissä puheenvuoroissa, jotka käsittelivät sarjakuvia kollektiivisena taiteenmuotona.
Yhteistyöteema näkyi useassa yleisölle esitellyssä teoksessa. Mythbústers-lehtinumerosta puhuivat taiteilijat Ona Kvašytė, Emmi Valve, Ida Neverdahl ja Tommi Musturi. Tänä vuonna julkaistua Kutikuti-antologian kolmatta osaa esittelivät muutamat sen tekijöistä: Sanna Hukkanen, Siiri Viljakka, Miissa Rantanen sekä Hannele Richert. Lopuksi Petteri Oja, Kirsi Kinnunen, Ella Tahkolahti ja Eerika Valkonen osallistuivat Ville Hännisen juontamaan keskusteluun, jossa nykyiset ja entiset festivaaliaktiivit esittelevät suosikkisarjakuviaan.
Festivaaleilla päästiin kuuntelemaan myös tunnettua ja prolifista sarjakuvapiirtäjä Kivi Larmolaa, taiteilijoita ja kirjailijoita Kaisa ja Christoffer Leka, sarjakuvataiteilijoita Katja Tukiainen ja Matti Hagelberg sekä kuvittaja Elias Ericsonia, joka käsittelee sarjakuvan kautta LGBTQ-teemoja.
Muuna ohjelmana toimivat sarjakuvamarkkinat, Epic Scape -seikkailupeli, karikatyyriautomaatti sekä manganurkkauksen ohjelma. Ivan Kypibida ja Julija Vus järjestivät sarjakuvapajan englannin ja ukrainan kielillä. Tuuli Hypén piti rennon pienlehtipajan ja Eero Laitila sekä Paavo Ihalainen keskustelivat Beth Hetlandin Veres -sarjakuvaromaanista yleisön edessä. Päivän päättivät festivaalien viralliset jatkot ravintola Black Birdissä sarjakuvavisan ja piirtämiskisan merkeissä.
Omakustanteisten pienlehtien tekijöiden Zine Fest -myyntitapahtuma järjestettiin 18.–20.9. Paikalla oli jälleen paljon myyjiä ja joukoittain zineistä kiinnostunutta porukkaa. Lauantaina jaettiin tämän vuoden Zine Fest -palkinnot. Taivaallisin pienlehti -palkinnon sai Jutta Ritvasen Veronika – Alkusoitto ja Taivaallisin verkkosarjakuva -palkinnon voitti Terhi Aholan terhinsarjakuvat. Vuoden 2025 Taivaallisin pienlehti -palkinnon ja Taivaallisin verkkosarjakuva -palkinnon voittajat Erkki Waan ja Anna Pitkänen esittelevät palkittuja sarjakuviaan Itäkeskuksen kirjastossa.
Sunnuntai 20.9. / Helsingin sarjakuvafestivaalit
Sunnuntaina 20.9. lavalla oli nimekkäitä ulkomaalaiskunniavieraita. Julie Doucet palasi Helsingin sarjakuvafestivaaleille 30 vuoden tauon jälkeen hänen pitkäaikaisen (kirje)ystävänsä, sarjakuvataiteilija Matti Hagelbergin haastattelemana. Tänä vuonna julkaistiin käännös Gemma Bovery -sarjakuvateoksesta, minkä myötä Posy Simmonds pääsi vangitsemaan yleisöä kertomalla hänen urastaan. Sarjakuvatoimittaja Kristian Hellesund vuorostaan luennoi Norjan sarjakuvamarkkinoista.
Paneeleissa nähtiin taas myös suomalaisia sarjakuvantekijöitä. Pilvi Hyväri debytoi sarjakuvantekijänä hänen vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä kasvamisesta ja siitä irtaantumisesta käsittelevän autofiktiivisen sarjakuvaromaaninsa Koeta pysyä herttasena muodossa. Ville Tietäväinen taas julkaisi tänä vuonna Kalevala-aiheisen teoksen Metsän kuningatar, jonka luomisesta ja Kalevalasta ylipäätään hän kertoi paneelissaan. Sisarukset Kiira Mukka ja Iriini Kalliomäki pitivät festivaaleilla kirjajulkkarin teoksestaan Hangaarin kummitus, joka kertoo Suomen ensimmäisestä naislentäjästä. Klaudia Denisov puolestaan kertoi pienlehtien tekemisestä Amanda Vähämäen haastattelemana.
Festivaaliteema ”Yhdessä” jatkui myös festivaalien viimeisen päivän paneeleissa. Kustantajat ja kollektiivit slovenialainen Stripburger, saksalainen Pure Fruit ja ruotsalainen CBK pohtivat, miten pienkustantamot ja antologiat edistävät kansainvälistä yhteistyötä, kokeilevaa tarinankerrontaa ja riippumatonta julkaisutoimintaa eri maissa. Keski-Suomen Sarjakuvaseura ja Pokuto – Pohjoinen Kustannustoiminta ry sukelsivat keskustelussaan ruohonjuuritason sarjakuvatoiminnan ytimeen. Sarjakuva 2026 – Année de la BD finlandaise en France -paneelissa Kirsi Kinnunen kertoi tänä vuonna Ranskan Korsikassa järjestetyistä suomalaisen sarjakuvataiteen näyttelyistä, joista hankkeen osalliset taiteilijat jakoivat kokemuksiaan myös.
Lauri Pitkänen, Petri Hiltunen ja Juho Sihvonen olivat sovittaneet Solomon Kane -tarinoita nimikkoantologiaan, jonka Zum Teufel julkaisi tänä vuonna. Suomen sarjakuva-ammattilaisten yhdistys Sarjakuvantekijät ry muisteli 30-vuotista historiaansa ja visioi tulevaisuutaansa Timo Kokkilan, Pentti Nuortimon, Juhani Tolvasen, Katja Tukiaisen ja Harri Vaalion voimin. Aseman tekijät 2026 paneelissa Jyrki Heikkinen ja Mika Lietzen kävivät läpi Suomen miljöitä käsitteleviä teoksiaan Savupilveä ja Järven rannalla, radan varrella. Sarjakuvantekijät Pauli Kallio, Henri Gylander, Christer Nuutinen, Ville Pirinen ja Reetta Niemensivu kertoivat käsikirjoittajan ja piirtäjän kollaboraation prosessista Käsikirjoittajan ja piirtäjän yhteistyö -paneelissa.
Itiksen kirjaston sarjakuvalukupiiri kokoontui keskustelemaan Junji Iton Uzumakista. Manganurkkauksessa vuorostaan käsiteltiin omia suosikkimangateoksia sekä askareltiin manga-aiheisia pinssejä. MAL Magasinin Roa Salman Malmbergin vetämässä School of Birds -sarjakuvapajassa lapset pääsivät suunnittelemaan ja piirtämään lintuhahmoja yhteiseen sarjakuvajulisteeseen.
Festivaalin näyttelyt levittäytyivät Stoaan ja ympäri helsinkiä
Tänä vuonna Helsingin sarjakuvafestivaalien näyttelyt olivat jakautuneet Kulttuurikeskus Stoaan ja muihin Helsingin kulttuuripaikkoihin. Stoan gallerian yläkerrassa järjestettiin festivaalitaiteilija Emilia Laatikaisen näyttely, jonka linnut levittäytyivät koko gallerian katon leveydeltä. Gallerian alakerrassa pääsi ihastelemaan ukrainalais–suomalaisen sarjakuvaprojektin näyttelyä, joka toi yhteen ukrainalaisia ja suomalaisia nykysarjakuvantekijöitä (Ivan Kypibida, Ton Melnyk, Sofija Sulii, Sofija Tomilenko, Julija Vus, Terhi Ekebom, Ivanda Jansone ja Aino Sutinen) ja korosti Ukrainan tukea. Stoan parvigalleriassa näkyi festivaalien ”Yhdessä”-teema Kutiburger-näyttelyssä, joka saattoi yhteen kuratoidun ryhmän taiteilijoita tunnetuista suomalaisesta Kuti- ja slovenialaisesta Stripburger-sarjakuvalehdestä. Näyttely ylittää painetun sivun rajat esittelemällä monipuolisen valikoiman painettuja sekä uniikkeja taideteoksia, jotka syventyvät Suomen ja Slovenian indie-sarjakuvakenttien luovaan vuoropuheluun. Feministinen sarjakuvataiteilijakollektiivi Erittäin salainen tissimerenneitoseura vietti 10-vuotisjuhlaansa Itäkeskuksen kirjastossa järjestetyn näyttelyn muodossa. Stoan aukiolla oli Pelätyt ja palvotut -taiteilijakollektiivin järjestämä Pelätty ja palvottu pohjola -ryhmänäyttely, joka esitteli laajan katannan pohjoismaisia kansantaruja.
Pohjoismaisen kulttuuripisteessä järjestettiin Mythbústers-näyttely, joka koostui kuudentoista pohjoismaalaisten ja baltialaisten sarjakuvataiteilijoiden töistä, jotka on julkaistu näyttelykuraattorin ja Kuš!-antologioiden kustantajan David Schilterin julkaisemassa Baltic Comics Magazine š! -lehden 57. numerossa Mythbústers. Keskustakirjasto Oodissa oli Plenty-kollektiivin näyttely, joka sisälsi sivuja ja kansitaidetta kollektiivin antologioista Body Politics, Layers ja Food sekä muuta Plentyn taiteilijoiden taidetta. Vallilan Panimon galleriassa oli esillä Juliana Hyrrin Pampulat, joka keskittyi Hyrrin sarjakuvateoksen Lellikki päähenkilönä toimivaan pampulapäiseen haaveilijatyttöön guassimaalausten ja sekatekniikalla tehtyjen originaalien, luonnosten ja kertomuksellisten yllätysten voimin. Molotow Finland kestitsi Helsingin kuvataidelukion sarjakuvakurssin Toisten kanssa -näyttelyn, missä pääsi tutustumaan lukion opiskelijoiden sarjakuviin yhdessäolosta, auttamisesta, välittämisestä ja eroamisesta. Kampin MUJI-ravintola isännöi Terhi Ekebomin näyttelyn Piilossa (joskus puiden siimeksessä), missä pääsi näkemään taiteilijan grafiikanvedoksia ja keramiikkaa. Sörkän Ruusussa oli sarjakuvatyöryhmä Mixpihlajan (Hannele Richert ja Amanda Vähämäki) näyttely Myrtillum et Fragum, joka kertoo mustikoista ja mansikoista, muuttumisesta ja häilyvyydestä sarjakuvaoriginaalien, piirustusten ja pienten installaatioiden muodoissa. Pienlehdet Myrtillum (Vähämäki) ja Fragum (Richert) julkaistiin näyttelyn yhteydessä sisarteoksina Sörkan Ruusun Sarjakuva-automaatissa.
Kiitoksia raportista festarin vapaaehtoisille Saana Aapro (perjantain ja lauantain raportti) ja Antti-Eemeli Lahtinen (sunnuntain raportti ja näyttelyt).